Millaisia kehitystrendejä toiminnanohjauksen näkökulmasta näillä kolmella alueella on juuri nyt?
Lataa selvityksemme trendeistä:
Lataa selvitys
ERP pitää tunnusluvut järjestyksessä
ERP auttaa kehittämään hyvinvointia
ERP huolehtii toimitusketjustasi
Olet täällä: Etusivu / Mitä kuuluu, ERP?
ERP-projekteilla on huono maine, osittain aivan ansaitusti. Tämä on lietsonut tappiomielialaa. Toiminnanohjaukseen mahdollisuuksiin suhtaudutaan liian kunnianhimottomasti: kunhan se nyt jotenkin toimisi ja selviytyisi päivittäisistä rutiineista, edellinenkin ERP-projekti harmittaa yhä, vaikka siitä on kymmenen vuotta…
Mitä on nykyaikainen toiminnanohjaus? Millaisia edistysaskelia pilviteknologia on tuonut mukanaan? Entä miten ERP:stä otetaan täysi ilo irti nimenomaan yrityksen strategisena työkaluna, ei pelkästään tukitoimintona ja puolipakollisena menoeränä?
Oleellisimman seikan voi paljastaa jo nyt: uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ei ole vain tai edes ensisijaisesti teknologiaprojekti. Se on muutosjohtamista.
Selaa alaspäin – olemme koonneet sinulle vastauksia tälle sivulle!
Aivan oleellista tässä on raportointi. ERP:n pitää tukea informatiivista ja visuaalista raportointia, tehdäänpä raportit toiminnanohjauksen sisältä tai erillisellä BI-sovelluksella. Viime kädessä kun ei pyritä vain siihen, että numerot ovat oikein, vaan dataohjautuvaan liiketoimintaan. Siihen, että numerot ymmärretään ja ne saavat aikaan liikettä. Hyvät raportit ovat tässä kultaa kalliimpia. Nykyaikainen, hyvin toteutettu ERP on strateginen työkalu yrityksen kasvuun. Ei riitä, että tieto on tallessa. Sen pitää olla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, ymmärrettävässä muodossa.
Nykypäivänä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käyttäjät pääsevät käsiksi tietoon mobiilisti, ja ennen kaikkea sitä, että järjestelmää on helppo käyttää.
Yritystietojärjestelmissä käytettävyys ohitettiin pitkään olankohautuksella. Ei enää. Nykyaikaiselta ERP-ohjelmistolta on lupa odottaa helppokäyttöisyyttä ja jopa sosiaalisen median työkaluista lainattuja tapoja kommunikoida ja tehdä yhteistyötä.
Nyky-yritys ei selviä samalla toimintamallilla isältä pojanpojalle, kuten ehkä vanhoina hyvinä aikoina. Markkinoita kuolee ja uusia syntyy tilalle, kilpailukenttä elää, samoin lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen toimintaympäristö. Organisaation pitää olla ketterä, jos se mielii olla mukana bisneksessä vielä ylihuomennakin.
Hyväkään ERP ei osaa kertoa miltä maailma näyttää tulevaisuudessa, mutta hyvä ERP-ohjelmisto ei hidasta, saati estä muutosta. Esimerkiksi monille valmistavan teollisuuden yrityksille teollinen internet tarjoaa huimia mahdollisuuksia, mutta se myös räjäyttää syntyvän datan määrän uusiin korkeuksiin. Menneeseen maailmaan räätälöity toiminnanohjaus ei siitä välttämättä selviä.
Taipumaton järjestelmä on typerin mahdollinen syy olla kokeilematta uutta, lupaavaa liiketoimintalähtöä. Arkkitehtuuritasolla nykyaikaiselta ERP-ohjelmistolta on lupa odottaa kahta asiaa.
Ensinnäkin sen pitää olla muokattavissa ilman raskaita räätälöintiprojekteja.
Toiseksi sen pitää laajentua ja integroitua uusiin toiminnallisuuksiin, tulevatpa nämä ERP:n toimittajalta itseltään tai kolmannelta osapuolelta.
Yksi alan nousevista megatrendeistä ovat ”b2b-maailman App Storet”, joista voi asentaa käyttöön toiminnallisuuksia samaan tapaan kuin kännykkään sovelluksia. Esimerkiksi automaation ja koneoppimisen saralla on tarjolla huikeita mahdollisuuksia, jos ERP-arkkitehtuuri niihin vain taipuu. Samoin nykyaikainen ERP taitaa monikanavaisuuden, jolloin asiakas tai toimittaja pääsee liittymään järjestelmään ja esimerkiksi verkkokauppa saadaan pystyyn myös toiminnanohjauksen kannalta jouhevasti.
Käsi sydämelle: kuinka hyvin nykyinen toiminnanohjausjärjestelmäsi takaa yllä kerrotut kaksi liiketoimintahyötyä?
Pitkään palvelleen ERP-järjestelmän suurin riski ei suinkaan ole se, että se hajoaa alta. Lastentaudit on luultavasti saatu korjattua aikoja sitten ja järjestelmä pyörii luotettavasti.
Suurin riski on se, että se pyörittää luotettavasti asioita, jotka olivat ajankohtaisia viisi – tai pahimmillaan kymmenen – vuotta sitten, eikä siten tarjoa nykyaikaisen toiminnanohjauksen hyötyjä eikä taivu tuleviin tarpeisiin. Yrityksen toimintaympäristö voi muuttua paljon jo parissa vuodessa.
Pilvi on nykyisin oikea valinta lähes kaikille organisaatioille, koosta ja toimialasta riippumatta. Harvinainen poikkeus ovat käyttötapaukset, joissa erityinen lainsäädäntö edellyttää datan säilyttämistä jossakin tietyssä maantieteellisessä paikassa, tai jossa toimintaympäristö fyysisesti rajoittaa pääsyä internetiin.
ERP:n teknologiaa pohtiessa pitää miettiä ennen kaikkea yrityksen strategista suuntaa. Toiminnanohjausjärjestelmissä on tällä hetkellä havaittavissa muutama selkeä kehitystrendi:
Monimutkaisuuden hallinta
Dataa syntyy joka tapauksessa paljon, ja jos yrityksen toimintaan liittyy jollakin tavalla esimerkiksi esineiden internet (IoT), dataa syntyy holtittoman paljon. Nykyaikaisten ERP-järjestelmien keskeisiä kehitysalueita onkin monimutkaisuuden ja massiivisten datamäärien hallinta.
Ekosysteemit
Järjestelmät halutaan pois palomuurin takaa ja kiinteästi tekemisiin kumppaneiden, toimittajien ja kenties asiakkaiden järjestelmien kanssa. Osa tätä trendiä on myös helppo laajennettavuus kolmansien osapuolien sovelluksilla.
Oppivat järjestelmät
Tekoälystä puhutaan kaikkialla, niin myös toiminnanohjausjärjestelmissä. Tyypillisessä ERP-järjestelmässä on valtavasti dataa, ja seuraava kehitysaskel onkin valjastaa teknologia käsittelemään tätä dataa älykkäästi, automatisoimalla rutiinit ja tuottamalla korkean lisäarvon analytiikkaa.
Kannattaa pohtia, miten oma liiketoiminta suhtautuu näihin trendeihin – jos ei juuri nyt, niin lähitulevaisuudessa. Sen jälkeen kannattaa pommittaa potentiaalista ERP-toimittajaa hankalilla kysymyksillä siitä, onko alusta teknologisesti tehtäviensä tasalla nyt ja tulevaisuudessa.
Pilvi-ERP:n suurin etu saattaa varsinkin vanhan koulun IT-ammattilaisten korviin kuulostaa aluksi miinukselta: järjestelmä vaatii käyttäjää sopeutumaan, ei toisin päin.
Pilvipalvelua ei räätälöidä vaan konfiguroidaan. Tekniset edut ovat ilmeiset: käyttöönotto on nopeaa, päivitykset automaattisia, rajapinnat joustavia ja uusien ominaisuuksien lisääminen suhteellisen mutkatonta.
Pilven suurin etu on kuitenkin se, että se lempeästi pakottaa organisaation tarkastelemaan omia prosessejaan. ERP:n käyttöönotto ei ole vain eikä edes ensisijaisesti tekninen projekti. Se on liiketoiminnan prosesseihin liittyvä projekti – siis tuhannen taalan paikka laadukkaalle muutosjohtamiselle.
Jos pilvipalvelu ohjaa jotakin liiketoimintaprosessia tiettyyn suuntaan, kannattaa miettiä, onko hyviä syitä sille, että prosessia ei hoidettaisi niin. Joskus hyviä syitä tietysti on, mutta yleisesti pilviprosessit on mallinnettu maailmanluokan best practices -tietämyksen mukaan. Pyörän keksiminen uudelleen ei yleensä ole järkevää ajankäyttöä.
Käytettävyys on seikka, jossa ERP ja yritystietojärjestelmät ylipäätään eivät ole perinteisesti loistaneet. Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana on kuitenkin havahduttu siihen, että bisnes ei ole mikään tekosyy tehdä käyttäjän kannalta surkeita järjestelmiä.
Usein käytettävyyttä ajatellaan yksittäisen loppukäyttäjän näkökulmasta, mutta vähintään yhtä tärkeätä on se, että organisaation eri toimintojen johdolla on sananvaltaa siihen, miten järjestelmä toimii. Esimerkiksi henkilöstöosasto todennäköisesti tietää IT-osastoa paremmin, mitä HR kaipaa tietojärjestelmältä.
Tehdään siis sukellus kolmeen osa-alueeseen, jotka jossakin muodossa ovat osa jotakuinkin jokaista yritystä: taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja toimitusketjujen hallintaan.
Kaikilla kolmella on omat erityisvaatimuksensa, ja jokaiselle löytyy oma moduuli kaikista nykyaikaisista ERP-järjestelmistä. ERP-projekteissa ei kuitenkaan kannata haukata liian isoa palaa kerralla eli käynnistää kaikkia moduuleita yhdellä iskulla. Prioriteetit pitää miettiä huolellisesti.
Millaisia kehitystrendejä toiminnanohjauksen näkökulmasta näillä kolmella alalla on juuri nyt?
Taloushallinto
Henkilöstöhallinto
Toimitusketjujen hallinta
Kaikilla kolmella on omat erityisvaatimuksensa, ja jokaiselle löytyy oma moduuli kaikista nykyaikaisista ERP-järjestelmistä. ERP-projekteissa ei kuitenkaan kannata haukata liian isoa palaa kerralla eli käynnistää kaikkia moduuleita yhdellä iskulla. Prioriteetit pitää miettiä huolellisesti.
Lataa selvityksemme trendeistä:
Lataa selvitys
Mikä on paras ERP yritykselleni?
Kun yritys päättää korvata vanhentuneen toiminnanohjausjärjestelmänsä nykyaikaisella tai siirtyä ensimmäistä kertaa ERP:n käyttöön, ratkaistavaksi tulee liuta teknisiä kysymyksiä.
Millainen ERP-järjestelmä sinun yrityksellesi sopisi? Rakennetaan yhdessä yrityksellesi sopiva ERP-kokonaisuus!
Pilvi-ERP:n edut ovat huomattavat, joten omaan konesaliin asennetun, vanhan ja ehkä hieman ruostuneen toiminnanohjauksen uusimista kannattaa harkita vakavasti.
Seuraava kysymys kuuluukin, miten sinne pilveen mennään? Mitä projektissa kannattaa tehdä ja mitä todellakaan ei kannata tehdä, jotta hyödyt ovat maksimaaliset ja tuska minimaalinen?
Attido rakentaa projektin tueksi tiimin, joka luonnollisesti auttaa itse tekniikassa, mutta myös liiketoimintaprosessien kehittämisessä ja uudistuksen jalkauttamisessa. Projektin jokainen tehdään siis tiiviissä yhteistyössä, kokemuksen hiomilla työkaluilla ja menetelmillä, ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen yhteistyö jatkuu sujuvasti ylläpitona. Yksin jäämistä ei tarvitse pelätä.
Attidon ERP-ratkaisut perustuvat Oraclen teknologiaan. Oraclella on vuosikymmenten kokemus tietokannoista ja laajoista yritysjärjestelmistä, joten teknologia on vakaalla pohjalla. Myöskään projektinhallinnassa ei tällä kertaa tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, sillä Oracle on julkaissut selkeän ja selväjärkisen oppaan onnistuneesta pilvimigraatiosta.